Kaiuttimien kalibrointiin pätevät samat syyt kuin näyttöjenkin kalibrointiin, tarkoituksena on saada koettua mahdollisimman tarkasti se, mitä äänityksen miksaaja ja masteroija on halunnut välittää. 

 

Matalien taajuuksien korostuminen

Yksi yleisimpiä kaiuttimien kalibroimattomuudesta aiheutuvia ongelmia on liiallinen matalien taajuuksien korostuminen. Kotona kuunnellessa muhkea bassotoisto saattaa kuulostaa hyvältä, mutta tosiasiassa se voikin peittää taakseen muita ääniä tai jopa kokonaisia soittimia. Vielä pahempi ongelma tulee siinä kohtaa, kun äänitteen miksaaja toimii kalibroimattomalla laitteistolla, jolloin äänite kuulostaakin oikeasti ihan erilaiselta kuin oli alun perin tarkoitettu.

 

Mittausmikrofoni

Samoin kuin näytön kalibroinnissa, kaiuttimen kalibroinnissa kalibroidaan kaiutin parhaimmillaan käytetyn mittalaitteen tarkkuuteen, joka tässä tapauksessa on mikrofoni. Mikrofoni muuttaa kaiuttimesta tulevan ääniaallon eli ilman painemuutokset takaisin sähköiseksi signaaliksi. Esimerkiksi tietokoneella voidaan mikrofonilta tuleva sähköinen signaali muuttaa näkyvään muotoon, jolloin sitä on helppo tulkita.

 

Kaiuton huone

Mikäli kaiutinta kuunnellaan huoneessa, jossa ääni pääsee kaikumaan, syntyy korvissa kuultava ääni sekä suorasta kaiuttimesta tulevasta äänestä, että huoneen pinnoilta heijastuvista äänistä. Tällainen tilanne on kaikkialla paitsi erikseen sitä varten rakennetuissa kaiuttomissa huoneissa. Kaiutonta huonetta kutsutaan vapaakentäksi, sillä se on niin sanotusti akustisesti vapaa.

 

Kaiutinvalmistajat käyttävät kaiutonta huonetta kaiuttimen kehittämisprosessissa, sillä kaiuttomassa huoneessa saadaan mitattua ainoastaan suoraan kaiuttimesta tuleva ääni. Tällä tavoin kaiuttimista tehdään mahdollisimman sopivia mihin tahansa tilaan käytettäväksi. Valmistajan ilmoittamat lukuarvot esimerkiksi äänenpaineesta ilmoitetaan yleensä vapaakentässä mitattuina arvoina.

 

Kaiullinen huone

Kaiullisessa huoneessa tehtäviä kaiutinmittauksia kutsutaan huonemittauksiksi. Huonemittauksia tarkastelemalla voidaan päätellä minkälaisia muutoksia huone tekee ääneen. Tuloksien perusteella voidaan parantaa huoneen akustisia ominaisuuksia.

 

Huoneen tuomia muutoksia ääneen voivat olla esimerkiksi aikaisemmin mainittu bassotaajuuksien korostuminen. Bassotaajuuksien korostumia voidaan yrittää vähentää esimerkiksi asettamalla huoneen nurkkiin raskaita eristysmateriaaleja eli niin sanottuja bassoansoja.

 

Tilan vaikutus ääneen

Kuten aikaisemmin todettiin, huone jossa kaiuttimia kuunnellaan, vaikuttaa kuultuun ääneen. Kaiullisessa huoneessa ääni heijastelee kaikesta pintamateriaalista ja huonekaluista. Kalibroinnin kannalta on siis välttämätöntä, että se suoritetaan tilassa, jossa kaiutinta tullaan käyttämään. Kaiutin pitäisi myös kalibroida aina uudelleen, mikäli kaiuttimen tai kuuntelijan paikkaa vaihdetaan tai huonetta muutetaan jollakin muulla tavoin.

 

On kuitenkin eri asia kalibroida itse kaiutinta tai huonetta, jossa kaiutinta kuunnellaan. Valmistaja kalibroi kaiuttimen ensin tuotantovaiheessa, jonka jälkeen kaiutin tulisi kalibroida kuuntelutilaan sopivaksi paikan päällä. Tällöin kaiutin siis muokataan toistamaan ääntä, joka korjaa huoneen tuomia virheitä.

 

Käytännössä tämän voi toteuttaa niin, että äänentoiston nyansseja muutetaan kaiuttimen asetuksista. Kun kaiuttimesta kuultua ääntä lähdetään korjaamaan, pitäisi aina ensin yrittää panostaa tilan akustiikkaan mahdollisuuksien mukaan ja vasta tämän jälkeen korjata virheitä kalibroimalla. Tällä tavoin saavutetaan paras mahdollinen ääni.

 

Taajuusvaste

Äänestä mitattavissa olevia asioita ovat muun muassa taajuusvaste, särö, kaiunta-aika ja signaali-kohinasuhde.

 

Taajuusvaste kertoo, millaisella äänenpaineella mitäkin taajuutta toistetaan. Kuten tekstin alussa mainitsin, ovat alhaisten taajuuksien korostumat yleinen ongelma. Tämä näkyy taajuusvasteessa alaspäin nousevana käyränä (ylemmässä kuvassa 20 – 40 Hz alueella korostumaa noin 10 dB verrattuna 2,5 – 7 kHz). Alhaisten taajuuksien korostumat ovat yleensä helposti korjattavissa, mikäli vain jossakin kohtaa äänisignaalin kulkua voidaan matalia taajuuksia vaimentaa.

• Särö = äänisignaalin huippu leikkaantuu/dynamiikka pienenee
• Kaiunta-aika = aika, joka äänellä kestää vaimentua 60 dB
• Signaali-kohinasuhde = hyötysignaalin suhde taustakohinaan

 

Kaiuttimen mittaus

Kaiuttimen mittaukseen tarvitaan siis äänentoistolaitteiston lisäksi mittausmikrofoni ja mikrofonia tulkitseva pääte, joka useimmiten on tietokone. Käytännössä kaiutinmittaus tapahtuu niin, että tietokoneen äänilähtöön liitetään mitattava kaiutin sekä mittausmikrofoni. Tietokoneella avataan ohjelmisto, jolla toistetaan mittaussignaalit sekä samanaikaisesti tallennetaan mikrofonin syöte. Tämän jälkeen ohjelmisto antaa mittaustuloksen käyttäjän näkyville, jolloin sitä voidaan analysoida ja tehdä äänentoiston asetuksiin muutoksia sen perusteella.